Ettekö te tiedä kuka minä olen? Ylimielisyyden historiaa
Ylpeys käy lankeemuksen edellä.
Ari Turunen johdattaa hillittömän hauskassa kirjassaan ylimielisyyden lähteille. Mikäpä muukaan olisi ollut syynä ihmiskunnan suurimpiin katastrofeihin ilmastonmuutoksesta talouskriiseihin kuin valtaapitävien pohjaton omahyväisyys. Neuvostoliitossa suunniteltiin 1930-luvulla, että kaikkien Siperian jokien virtaussuunta olisi syytä kääntää päinvastaiseksi. Enronin toimitusjohtaja taas uskoi, että ahneus oli paras motivointikeino – tunnetuin seurauksin. Tai mitä voimme oppia Espanjan kuninkaan Filip II:n vaatimattomuudesta: hän paloi kuoliaaksi takkansa ääressä, kun hoviväki ei löytänyt tarpeeksi nopeasti virkailijaa, jonka virallisena tehtävänä oli liikuttaa kuninkaan nojatuolia.
Ettekö te tiedä, kuka minä olen -kirjaan on syytä tarttua, kun päähän kihahtaa hybris. Kirjan viimeisessä luvussa näet kerrotaan menestystarinoista, joiden perustan ovat luoneet hybriksen vastakohdat: itsekritiikki ja -ironia.
Ylimielisyyttä ja sen lieveilmiöitä on tutkinut valtiotieteiden lisensiaatti ja kirjailija Ari Turunen, joka saapui Jari Sarasvuon vieraaksi Kassandran huutoon. Turusta on pitkään kiinnostanut huono käytös ja sen taustasyyt.
Ylimielisyys osuu omaan nilkkaan. Menestys on sokaissut suuriakin vallanpitäjiä tekemään virheitä.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004740107.html
Tietokirjailija Ari Turusen mukaan ihmisiä vaivaa ylimielisyys, joka ajoi karille esimerkiksi Kööpenhaminan ilmastokokouksen ja Kreikan talouden. Myös kauppojen tonnikala on Turusen mukaan esimerkki ylimielisyydestä.
Tuomas Enbuske: Miksi meidän pitää olla niin kunnollisia?
Miksi meidän pitää olla niin kunnollisia? Mitä tapahtuisi jos emme yhtäkkiä suorittaisikaan elämäämme täydellisesti?Keskustelemassa ovat psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen ja tietokirjailija Ari Turunen. Ohjelma on uusinta toukokuulta 2010.
https://areena.yle.fi/podcastit/1-908881